Historiaa

Lyhyt katsaus Suomussalmen perhokalastajat Ry:n toimintaan.

Suomussalmen perhokalastajat Ry:n perustamiskokous pidettiin Ämmänsaaren KOP:n kerhotiloissa 4.2.1983. Kokoukseen oli saapunut 39 perhokalastuksesta kiinnostunutta kalastuksen harrastajaa.

Perustamisen valmistelijana ja perustamiskokouksen koollekutsujana toimi pankinjohtaja Tauno Salomäki.

Muita valmisteluissa mukana olleita ja aktiivisesti kerhon syntymiseen vaikuttaneita henkilöitä olivat Matti Lappalainen, Pentti Korhonen, Yrjö Hulkkonen, Mauno Palomäki ja Jorma von Hertzen.

Perustamiskokouksen osallistujista 36 henkilöä ilmoittautui jäseneksi tuolloin perustettuun Suomussalmen perhokalastajat- nimiseen yhdistykseen.

Yhdistyksen tarkoitukseksi märiteltiin jokaisen jäsenen tiedon ja taidon lisääminen sekä perhokalastusharrastuksen ja kalastusmahdollisuuksien lisääminen. Perhonsidontataidon kehittäminen aloitettiin yhdessä Kianta-opiston kanssa järjestetyn sidontakurssin muodossa.

Kevään-83 aikana pidetyllä kurssilla opettajana toimi Mauno Palomäki. Palomäki oli saanut sidontaoppinsa 1960-luvulla Matti Tiitolan opissa ja saanut vaikutteita myös Erkki Vaalamalta, joten ammattitaitoa löytyi oman yhdistyksen sisältä.

Jäsenistön kalastusharrastuksen mukaisesti sidontaharrastus painottui alkuvuosina perinteisiin lohiperhoihin. Vuonna 1986 kerhoillassa sidottiin ensimmäiset taimenperhot.

Vuosien myötä sidonta- ja kerhoiltoihin tuli myös eri kalastustapojen vaatimien välineiden valmistus.

Yhdistyksen tavoitteena ollut oma koskiosuus saatiin vuokrattua vuonna 1985.

Joen vuokrasopimus on uudistettu useita kertoja ja on edelleen voimassa. Myös toinen jokiosuus oli lyhyen aikaa yhdistyksen käytössä, mutta tästä luovuttiin muutaman vuoden vuokrauksen jälkeen. Vuoden 2003 loppupuolella saatiin myös oma vuokralampi kerholaisten käyttöön.

Arkkitehti Hannu Pyykkösen suunnittelema kerhomerkki saatiin valmiiksi vuonna 1990 ja jaettiin kerholaisten käyttöön.

Yhdistys on tehnyt lukuisia kalastusmatkoja Venäjän puolisille jokialueille. Neuvostoliiton aikana kalastusmatkoja varten vaadittiin viralliset kalastusmatkailua edistävät sopimukset. Sopimuksien perusteella voitiin hakea rajanylityslupaa molempien valtioiden viranomaisilta. Kaikesta byrokratiasta huolimatta kalastusmatkoja Pistojoelle tehtiin useita joka vuosi. Neuvostoliiton hajoaminen ja Vartiuksen rajanylityspaikan kansainvälistyminen helpotti rajamuodollisuuksia ja niinpä myöhenpinä vuosina Pistojoelle alkoi saapua myös muita ulkomaalaisia kalastajia.

Pistojoen järvilohia kävimme kalastamassa vuosien 1991-2000 aikana 23 kertaa, Kahden retken kohteena oli Kierikkijoki. Oppaana jokaisella retkellä oli kerhon oma mies Oiva Korhonen.

Muita kalastusmatkoja perhokerho on tehnyt mm. useita kertoja miljoonapilkkiin. Joka kevään ohjelmassa on sumukorentoretki joko Hossaan tai Ylivuokin alueelle.

Kilpailutoiminnassa kerho on ollut mukana monella eri tavalla. Vetouistelun yleistyttyä myös kalaisa Kiantajärvi sai lukuisia kilpailuja alueelleen. Kerhomme järjesti yhdessä järvellä vaikuttavien kalastuskuntien ja eri alojen yhdistysten kanssa muutaman vuoden ajan Kianta-cup vetouistelukisoja.

Perhokalastuskisat astuivat mukaan kuvioihin vuonna 1996, jolloin pidettiin nuorten SM-kisat Hossan alueella. Tuon kisan onnistumisen jälkeen uskalsimme hakea aikuisten SM-kisoja, jotka pidettiin 1998. Karsintakilpailuja olemme järjestäneet vuosina 2000, 2001 sekä 2002. Kilpailut järjestimme yhteistyössä Villin Pohjolan kanssa.

Hossassa kilpailijat keskittyvät jokialueella pääsääntöisesti harjuksen kalastukseen. Lampi- ja järvialueilla saalis koostuu pääosin kirjolohesta.

Kerhomme jäsen Ville Kyllönen on saavuttanut hyvää menestystä perhonsidonnan avoimissa kilpailuissa.

Vuonna 2000 Villin Pohjolan ja Suomen urheilukalastajien keskusliiton (SUKL ) välillä solmittiin yhteistyösopimus kalastuskulttuurin kehittämiseksi. Tuolloin aloitettiin kokeilu kalapaikkaopas / - neuvoja toiminnasta Hossan ja Ruunaan virkistyskalastusalueilla. Suomussalmen perhokalastajat nimesivät kalastusneuvojia Hossan alueelle. Kalastusneuvoja toimintaa jatkettiin vuoteen 2003 saakka.

Yhdistyksen toiminnan aikana olemme kantaneet vesistöihin jalokalaa kymmeniä kertoja. Olemme olleet aktiivisesti mukana Metsähallituksen, kalamiespiirin , Oulujoki oy:n ja myös muiden tahojen istutustoiminnassa talkoomiehenä. Myös omia varoja on käytetty kalanpoikasten istutuksiin. Lisäksi olemme istuttaneet vuokravesiin onkikokoista jalokalaa jäsenistömme "hupikaloiksi" Repuissamme on matkustanut taimenia poikasistutuksina eri puolille Suomussalmea n.10 000 kpl. Harjuksenpoikasia olemme kantaneet eri vesistöihin Suomussalmen alueella suunnilleen saman määrän.